Kirjallisuus ja lukeminen
harrastuksena. Ennen ja nyt.
Olen lukenut aina. Niin kauan kun
muistan, minulla on
ollut
kirjoja, joita olen halutessani lukenut.
Tykkäsin siitä, kun ala-asteella piti
lukea aina joku kirja. Mieleeni on jäänyt lapsuudestani
monia kirjoja, joita luen nyt lapselleni, eli kirjat ovat säilyneet hyvänä tähän
päivään saakka.
Lisäksi ollessani itse töissä
päiväkodeissa ja iltapäiväkerhoissa, tykkäsin lukea todella paljon lapsille, ja
keskustella heidän kanssaan kirjoista ja lukemisesta. Nyt olen mukana lukuhaasteessa,
Helmet lukuhaaste, missä pitää lukea 50 kirjaa. Se on todella hyvä haaste,
koska silloin tulee varmemmin keskityttyä lukemiseen, kun siinä on mukana joku
tavoite.
Pienenä tyttönä tykkäsin paljon
heppakirjoista, luin
esimerkiksi Merja Jalon kirjoja, ja Neiti etsiviä. lisäksi
Barbie-
kirjat olivat suosikkejani.
Mökkimatkoilla luin todella paljon,
pystyn helposti
samaistumaan kirjojen henkilöihin ja monesti kirjat nappaavat
minut mukaansa, ja tämä tarkoitti sitä, että esimerkiksi
mökkimatkat ja muut
pitkät matkat menivät nopeasti, kun oli
luettavaa mukana.
Meillä tyttö on jo todella
kiinnostunut kirjoista, hän pitää
kirjoja käsissään, tutkii niitä, ja on niistä todella kiinnostunut.
Kävimme ensimmäisen kerran kirjastossa
täällä uudella asuinpaikkakunnalla. Kirjastossa oli meneillään satutunti.
Olimme siellä n. puoli tuntia, mikä oli todella hyvä aika vauvan jaksamisen
kannalta. Hän kiinnostui kirjoista, mitä
satutäti hänelle antoi ja tutkaili niitä innolla.
Ensi perjantaina menemme taas satutunnille kuuntelemaan
satuja. Siellä oli mukavaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti